MSC

MSC-mik nalunaaqutsersuisarneq

Polar Seafood-ip siulersuisuini siulittaasuusimasup Kjeld Holmstrup-ip Kalaallit Nunaanni Nungusaataanngitsumik Aalisarnissamut peqatigiiffiup pilersinneqarnissaa 2006-imi aallarnerpaa. Taamanikkut “pingaartitsisuinnaat kisimik” suleqatigiiffeerannguarisimasaat, Kalaallit Nunaanni aalisarnermik ingerlatalinnut tamanut siaruarpoq, matumani siunertarineqarluni nungusaataanngitsumik aalisartarnermut uppernarsaammik pissarsinissamik angusaqarnissaq. Pisat nungasaataanngitsumik pisarineqartarnerannut nalunaaqutsiisarnitsinni MSC-p tunngaavissarititai atortarpavut.

Isumalluutinik atuipilunnani aalisakkanik qalerualinnillu pisaqartarnissap qanoq pingaartiginera kalaallit oqartussaasuisa ilisimalluarpaat, taamaattumillu ilisimatuussutsikkut misissuisarneq oqartussaasunit pingaartinneqarpoq. Aalisagaqassuseq qaleruaqassuserlu Pinngortitaleriffimmit misissorneqartarpoq, misissuinernilu taakkunani Atlantikup avannaani raajaqassuseq aatsaat taama piffissami sivisutigisumi ataavartumik misissorneqarpoq.

Naak innuttaasut taama ikitsigigaluartut aningaasaqarnikkullu killilimmik isumalluuteqaraluartut, Naalakkersuisut aalajangersimapput aalisarfinni immap naqqanik misissuinerit nanginneqassasut, taamaaliornikkut nakkutiginiarneqarpoq aalisarnermut atortut immap naqqani uumassusilinnik qajannarluinnartunik qanoq ajoqusiisartiginerat.

Aalisakkanik tunisassiortut akiligaannik misissuinerit tamakku 2012-imili ingerlanneqartarlerput, misissuisuullutik Zoological Society of London-imi ilisimatuut ataqqisat. Taamaakkaluartoq naatsorsuutigineqarpoq suliaq tamanna Pinngortitaleriffimmit 2016-mi tiguneqassasoq, tassa immap naqqanik misissuisarnerit Nunatsinni immikkoortortamiit ingerlanneqartalissallutik.

Nungusaataanngitsumik aalisarnissamik qulakkeerinninniarluni suliaq uninnavianngilaq, pissutsinulli naleqqussartuarlugu ingerlaavartumik ineriartortinneqassalluni. Aalisagaqatigiit assigiinngitsut, Raajat nipisallu Kalaallit Nunaanneersut; saarullit, kuller-it saarulliusaallu Barents-ip Imartaaneersut) taamatullu qalerallit kilitaasersorluni pisat nungusaataanngitsumik aalisarneqartartutut nalunaaqutserneqareerput. Aalisagaqatigiillu sinneri allat sukannersumik ilisimatuussutsikkut nakkutigineqarput. MSC-mik nalunaaqutsersuinissamik angusaqarniarnermi siuttutut inissisimanerput tulluusimaarutigaarput.

MSC pillugu paasissutissat:

• WWF-imit (World Wildlife Fund) aammalu Unilever-imit 1997-imi pilersinneqarpoq.
• Suliniaqatigiiffik arlaannaannulluunniit pituttorsimanngitsoq iluanaarniutiginalugu ingerlatsisoq, nungusaataanngitsumik aalisarnissamut najoqqutassiornermik sulialik.
• Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni FAO’p (Food and Agriculture Organisation of the United Nations) “akisussaassusilimmik aalisarnissamut” maleruaqqusai matumani tunngavigineqarput.
• FAO: “Aalisarnissamut pisinnaatitaaffeqarneq akisussaassusilimmik aalisarnissamik pisussaaffiliivoq, taamaaliornikkut imartani isumalluutit piujuartinneqarnissaat qulakkeerniarlugu aqutsinissaq anguniarlugu”.

MSC malillugu nalunaaqutsiisarneq pingasunik tunngaveqarpoq:

* Tunngavik 1: Aalisagaatit nungusaataanngitsumik aalisarneqassapput

Aalisarneq aalisagaqatigiit nungunnaveersaarlugit ingerlattariaqarpoq. Aalisagartassiinermi ima aalisagartassiisoqartassaaq qaqugorsuarmut aalisagaqartuaannarnissaa anguniarlugu, isumalluutinillu atuipiluttoqassanani.

* Tunngavik 2: Avatangiisinut sunniutai minnerpaaffissamiitinneqassapput
Pinngortitami ataqatigiinnerup pissusaa, aalisakkat amerliartortarnerat, qanoq uumanerminni iliortarnerat, soorlu suffisarnerat, aalisakkat qaleruallillu assigiinngisitaarnerat – tassaapput aalisarnermik ingerlataqarnermi pisariaqarluinnartut.

* Tunngavik 3: Aqutsilluarneq

• Najukkami, nunagisami nunanilu tamalaani inatsisit tamarmik aalisarnermi malinneqassapput aammalu aqutsineq qulakkeerneqassalluni, taamaaliornikkut pissutsit allanngorarneri malillugit aammalu nungusaataanngitsumik aalisarnissaq anguniarlugu aaqqissuussisoqarsinnaajuassaaq.
• Ullumikkut (2022-imi) nunarsuaq tamakkerlugu nungusaataanngitsumik aalisarnermut nalunaaqutserneqarsimasut 425-iupput. Allat 70-it nalunaaqutserneqarnissaminnut nalilersorneqarput.
• Aalisakkat imartani pisaasartut 14%-ii MSC-mik peqarluni aalisagartarineqartarput.
• Aalisakkanit tunisassiat 20000-init amerlanerusut nunarsuaq tamakkerlugu MSC-mik tungujortumik, avatangiisinik qajassuissilluni aalisarnermut ilisarnaataasumik, nalunaaqutserneqarsimapput.