Polar Seafoodimi suliniutigaarput sakkortuumik ukkatarissallugu akisussaaffilimmik aalisarneq sutigut tamatigungajak ingerlatissallugu, tassami aalisarnivut arlallit tamakkiisumik MSC-mit akuersissutigineqareersimalernikuupput. Tamatumani ilaatinneqarput raajat aamma aalisakkat suallit Kalaallit Nunaanneersut, saarulliit, kullerit aamma sejit Barentsip Imartaaneersut kiisalu qalerallit Nunatta sineriaaneersut. Aalisarnerit allat ilisimatusarnikkut sakkortuumik nakkutigineqaqqissaarput.
Ukiumi 2006-mi, Polar Seafood-ip direktøriugalua, Kjeld Holmstrup, isumassarsisimavoq peqatigiiffik Sustainable Fisheries Greenland (SFG) pilersissallugu, taannalu pisortatigoortumik 2012-imi pilersinneqarpoq. Aallarteqqaarnerani ikittuinnaallutik angisuumik kusanartumillu anguniagalittut pilersitsipput, kisianni sivitsunngitsoq suli amerlanerulerput aalisartunik, ilisimatuunik, suliffissuaqarnermiillu Nunatsinneersunik ilaartoqqilerlutik, pingaarnerusumik anguniassallugu piuaannartitsinikkut aalisarnikkut MSC-mik akuersissutit atuutilernissaat. Taamaalilluni MSC-mik akuersissuteqarluni aalisarneq aallarnerneqalerpoq, tamannalu Polar Seafood ullumikkut atorpaa qulakkeerniarlugu, aalisarneq ullumikkuinnaq akisussaaffilimmik ingerlanneqaqqunagu, kisianni aamma siunissami atuuttussanngortillugu.
MSC’p aalisarnermi piuaannartitsinikkut pitsaassusissatut nalunaaqqutsiinera pingasunik tunngaveqartippaa. Piuaannartitsilluni aalisarneq tassaaginnanngilaq ineriartorani uninngaannartoq, tassami ingerlaavartuuvoq, aalajangersimasumillu kukkunersiortuarneqarnissaa nutartertuarnissaalu siunertaavoq qulakkeerumallugu tunngaviit pingaarnerpaat pingasuusut naammassineqartuarnissaat.
1. Piuaannartitsinikkut aalisagaqassuseq
Aalisarneq imatut ingerlanneqassaaq, qulakkeerneqarsinnaalluni, aalisagaqassuseq piffissami ungasinnerusumi nungusaataanngitsumik ataatiinnarsinnaallugit. MSC-ikkut akuerisaasumik aalisarnerit uppernarsarsinnaassavaat pisatik aalisapilunermik kinguneqassanngitsoq, aamma aalisagaqassusermi angissusaat ineriartornerilu ilisimaneqartussaapput. Tamanna nerisareqatigiinni økosystemimut najukkamilu inuiaqatigiinnut illersuutaassaaq, taakkuummata aalisarnermik atorfissaqartitsisut.
2. Avatangiisitigut sunniineq annikillinissaa
Aalisartoqartillugu immami avatangiisit innimigineqassapput. Tamanna pissutigalugu atortut periutsillu aalisarnermi atorneqartut immap naqqanut, koraalinut, imarmiunut, piniarneqanngitsunullu illersuissapput. MSC piumasarivaa, aalisarnermi nalilersuisoqartassasoq uppernarsaasoqarlunilu aalisarnertik qanoq sunniuteqarnersoq, iliuuseqarlutillu suliniutigissavaat ajoqusiinertik annikillisassallugu, taamaalilluni biologiskimik assigiinngisitaarneq aamma immap peqqissusaa atatittuarneqassammat.
3. Aalisarnermik allaffissorneq sunniuteqarluartoq
Aqqissugaalluartumik peqartariaqarpoq, qulakkeerumallugu malittarisassat eqquutsinneqarnissaat aamma avatangiisitigut aalisagaqassutsikkullu naleqqussartoqarniassammat. MSC-ikkut akuerisaasumik aalisarnerit ersarissunik malittarisassaqartariaqarput nakkutiginninnikkut, nalunaarsuinikkut pisortat ilisimatuullu suleqatiserineqarniassammata, taamaalilluni piuaannartitsineq piviusumik atugaalernissaa anguneqassammat.
Polar Seafoodip qullersaqarfia Nuummi inissisimavoq, Kalaallit Nunaanni, aalisarnikkullu ingerlatseqatigiiffinni privatimik pigineqartuni anginersaajulluni. Polar Seafood pingaaruteqarluinnartumik aalisakkanik qalerualinnillu pisiortorfiuvoq, nioqqutissiaatai suliffeqarfinnut tunisassiorfiusunut, amerlasuunngorlugit tunisisartunut, nerisassiornermik sullissisunut aamma nioqqutissianik ataasiakkaanik pisisartunut.